Aikamoista hulinaa on ollut sitten viime kirjoituksen. Tai ei ehkä hulinaa, vaan normaalia arkea - kotoo töihin, töistä kotiin, kodista metsään, metsästä kotiin ja kotona sohvalle Salkkareiden pariin. Useana aamuna herätyskello soi jo 03:30, joten Salkkareiden jälkeen ei tarvitse kauaa unta odotella. Tässä siis tämän kertainen huono selitys laiskasta blogin päivityksestä.

Pikku-Kerttu täyttää muutaman päivän kuluttua puolikkaan vuoden ja on edelleen maailman kiltein pikku-labradori. Sohvaperuna nukkuu kainalossa ja on ahdistunut lumien kadottua - pissa- ja kakkapaikkaa on ollut kovin vaikea etsiä. Kerttu on myös kohdannut lyhyen elämänsä ensimmäisen trauman: huhtikuun auringon herättämä kyy tökkäsi hampaansa kakaran jalkaan.. tai näin ainakin epäillään. Eilen illalla Kerttu nuoli takajalkaansa ja tarkastelun tuloksena löytyi jonkinlainen patti kahdella reiällä. Kyyditin Kertun yksityisellä Skoda-ambulanssilla kasvattajan luokse saamaan kakkosmielipiteen ja soitin Tuusulan pävystävälle eläinlääkärille, joka oli kuitenkin sitä mieltä, ettei asialla ehkä sittenkään ollut kyy. Eläinlääkäri sanoi, että turvotus kyyn puremassa on jalkapallon kokoluokkaa - mutta eihän Kerttukaan ole jalkapallon kokoinen! Emme siis ryhtyneet toimenpiteisiin, koska Kerttua ei selvästikään vaivannut mikään - vähiten kohtaaminen kyyn kanssa. Minulla ei myöskään ole aavistusta, koska mahdollinen purema on tikattu Kertun jalkaan. Silloin, kun huomasin Kertun nuolevan jalkaansa olimme ollet edellisen kerran ulkona useampi tunti aikaisemmin. Ehkä Kerttu olisi ryytynyt myrkytykseen jo kauan aikaa sitten, jos sillä olisi sellaisia aikomuksia.

Seuraavana aamuna jalassa ollut turvotus oli pienentynyt ja toivon totisesti selvinneeni suurella säikähdyksellä. Toivon myös, että perheemme kyy-kiintiö on nyt täynnä.

Sulavien lumien alta on löytynyt myös kevyttä treeni-intoa. Kertun kanssa ensi kesän tavoitteena on taipumuskokeet, joihin irtoaa osallistumisoikeus heinäkuun lopussa. Kaapon kanssa pidetään temppukoulua ja tällä hetkellä harjoitellaan peruuttamista, ja Kaapo on jälleen yllättäny omistajansa fiksuudellaan - tai ahneudellaan nakkipakettia kohtaan.

edit klo 21:40: Kertun pääsiäinen on ihmeitä täynnä: ensin kohtaaminen käärmeen kanssa ja sitten - ensimmäinen uintireissu! Pikku-pampula meni isojen perässä huomaamatta syvään päähän ja polski onnellisena - ja hämmentyneenä - kuin vanha tekijä. Yritti myös syödä koko lammen suihinsa, joten loppuilta täytyy rampata varmuuden vuoksi pissalla, ettei hätä tule käteen.. tai lattialle.