Oi ja voi, pikkukoiralla on maailman pahin syysyskä! :( Viime yönä ei koira tai omistaja nukkunut juuri silmäystäkään koiran köhiessä ja omistajan kuunnellessa sydän syrjällään. Myös eilinen päivä oli Kaapolle melko raskas, kun ei yskältään pystynyt nukkumaan. Se pilkki kuono sohvalla ja juuri kun uni oli tulossa, kova yskänpuuska herätti sen. Kuinka voi koiran yskiminen kuulostaakin niin hurjalta, että joka hetki on ihan varma sen korisevan viimeisiä henkäyksiään.

Herätyskello soi tunti sitten ja nyt Kaapon yskänpuuskat ovat näin aamutoimien ohessa rauhoittuneet. Olen melko onnellinen katsoessani, kun kakara vetää unta palloon ilman häiriötä. Tällaisena hetkenä jopa uskon elämän voittavan lähipäivinä.

Koputan puuta, toki.