Olipahan jännittävä ja pitkä reissupäivä tänään Kaapon kanssa. Suuntasimme aamuvarhaisella (lue: kello kuusi) Kaapon kanssa kohti Porvoota, jonne olimme sopineet treffit sekä kasvattaja-Ullan että Kaapon isän kasvattaja-Evan kanssa. Ulla ja Eva poimivat meidät kyytiin McDonaldsin parkkipaikalta ja Kaapo työnnettiin takakonttiin, jossa sen matkaseurana Ruokolahdelle asti olivat Kaapon pentu-veli sekä Evan koira Fendi (Kaapon isänäiti), jolle oli luvattu hampurilaisia, jos se suorittaisi noutajien taipumuskokeen hyväksytysti.

Matkan Ruokolahdelle Kaapo otti rennosti: se nukkui lähes koko matkan ja hieman temmelsi veljensä kanssa. Päästyämme Ruokolahdelle Kaapo otti rennosti: se nukkui lähes koko Ruokolahdella hengailun ajan. Valitettavasti Fendillä oli ehkä jotain muuta mielessä kuin taipuminen noutajamaisesti, sillä taktiikka "haen lokkeja veneestä, vaikka pitäisi hakea variksia maastosta" ei tänään toiminut. Joku voisi kuvitella, että ajoimme turhaan monta sataa kilometriä halki Suomen, mutta itselleni päivä oli kovinkin hyödyllinen: näin ettei taipumuskokeet olekaan mitään salatiedettä ja salaa jo katselin ensi kevääseen, jolloin saattaisimme Kaapon kanssa olla seikkailemassa metsässä.

Reissu-Kaapo otti kotimatkankin rennosti: se nukkui, vaikka pentu-veljen uusi perhe olikin hakenut matkaseuran suureen maailmaan kohti Varkautta. Mummon kanssa oli kuitenkin Kaapon mielestä hyvä matkustaa. Matkan aikana Suuri Saalistaja (eli Kaapo) kohtasi myös variksen, jota Ulla sille vilautti evästaukomme aikana.

Kaiken kaikkiaan oli mukava päivä, mutta pituuden takia väsymys painaa sekä minun että Reissu-Kaapon luomia. Tämän takia melko yksinkertaistettu kertomus päivästä. Suuntaamme katseemme tiistaihin, jolloin osallistumme Kaapon kanssa taaperokurssille.

Ovatkohan taaperokurssin muutkin osallistujat yhtä riehakkaita kuin Reissu-Kaapo?