Helteet ovat piinanneet Kaapoa viime päivinä. Aktiivisuus on ollut päivän kuumimpina hetkinä melko nollassa, koska pientä koiraa paahtava aurinko ahdistaa niin hitosti. Torstaina toki käytiin Lahdessa Jonnan luona sekä Orimattilassa moikkaamassa Kaapon bestistä - poikaystävän isää. Yritettiin kertoa parka koiralle, että jos veteen menet, viileä fiilis valtaa turkin, mutta eihän se vielä moista ymmärtänyt. Pärskytti vettä tassuillaan ja sai kauheita hepuleita. Kyllä me siitä vielä vesipeto koulitaan, kunhan tuosta kasvaa.

Maahanmeno ja istuminen luonnistuvat Kaapolta jo melkein ilman auttamista, mutta niitä hiotaan vielä monet kuukaudet. Katsekontaktikin onnistuu aina vain paremmin ja paremmin - ruokakupilla jo niin hienosti, että olen pakahtua ylpeyteeni.

Maanantaina Kaapolla on treffit kahden siskonsa kanssa. Onpa kiva, että pentu saa kokoistaan ja ikäistään leikkiseuraa. Odotan jännityksellä.

Muistankohan madottaa Kaapon ensi viikolla?