Kaapo-mies on onnellinen lämpimien säiden saavuttua koto-Suomeen, sillä emäntä kuskaa lemmikkiään uimaan lähiseutujen lätäköihin, eikä Kaapo-mies ole pienen elämänsä aikana keksinyt mitään muuta niin ihanaa kuin uiminen. Omasta mielestäni parasta kesäpuuhaa grillaamisen ja valkoviinitonkan jälkeen onkin koiran uittaminen. Lisäksi Kaapon yksi parhaista ystävistä näytti hienon uimapaikan Sipoon metsien suojasta.

Kesän tulosta kertoi tarinaansa myös punkki, jonka irroitin Kaapon karvaisesta päästä. Viime kesänä kävimme punkkitaistoa ensimmäisen kerran vasta heinäkuun loppupuolella, jolloin matkustimme kotipusikoita kauemmas erinäisille mökeille. Mutta nyt on eläin suojattu ällötyksiltä, joten toivomme, että punkit jättävät meidät rauhaan.

Varsin olemme myös aktiivisesti jälleen reenanneet Hannan ja Aidan kanssa. Mukana on ollut myös Fanta-koira, joka viiden vuoden aikana kehittyneellä aivokapasiteetillään on lähinnä ollut pitämässä taitojaan yllä. Suurin kompastuskivemme Kaapon kanssa on seuraaminen, jonka harjottelu pitäisi nyt malttaa aloittaa ihan pienen pennun tasolta.

Ja pienestä pennustahan pääsemme loistavana aasinsiltana siihen asiaan, että kaiken hyvin käydessä ja universumin tuulten ollessa suotuisat, perheemme kasvanee ehkä jo ennen ensilunta. Mutta koska historia on opettanut tärkeän oppitunnin liittyen nuolaisemiseen ja tipahtamiseen ja siihen, missä järjestyksessä näitä pitää tehdä, lienee parasta olla hehkuttamatta asiasta enempää, vaikka mieli tekisi.