No moi moi. Sarjassamme koottuja selityksiä minulla on yksi aika hyvä: en ole kirjoittanut pitkään aikaan, koska erään koiran eräs omistaja meni erään julkkiksen (lue: seiskasta tutun) leipiin töihin ja sen jälkeen elämästä tuli harmaata - hyvin harmaata. Ihan varmasti ei kiinnosta työpäivän jälkeen puuhata mitään muuta kuin maata sohvalla tai puuhastaa koiran kanssa. Mutta! Ehkä tämä tästä. Jo ensi viikolla. Jospa sitten, oi jospa.

Kerron kuitenkin, että eräs tärkeä päivämäärä on asetettu: 5. maaliskuuta Kaapo pääsee koko päiväksi eläinlääkärin luokse. Operaatio tee-jotain-mun-miehisyydelle saatetaan leikkauspöydällä loppuun. Hyvin jännittävää. En suostu enää perumaan tätä päätöstä, vaikka hetken jo mietin muotovalion muokkaamista koirastani. No, en kovin tosissani, voin kertoa. Kasvattajalle tämän ei pitäisi olla yllätys, sillä aikanaan pentulaatikossa lupasin hätäpäissäni harrastaa esim. tokoa koiran kanssa, jos sillä pääsisin eroon näyttelykehien ahdistavasta vähäks-oon-komeempi-ko-sä -ilmapiiristä.

Koska olen kuitenkin kiltti lapsi, suostuin eräänlaiseen kompromissiin edellä mainitun kasvattajan kanssa,  ja käytin koirani virallisessa näyttelyssä tammikuun lopussa. Tai no, kyse ei tietenkään ollut kuin minun ja koirani omasta parhaasta: tiettyjä näyttelytuloksia tarvitaan tiettyihin asioihin... Ja hyvinhän meillä meni! Kaapo käyttäytyi esimierkillisen komeasti ja kiltisti, vaikka pieni koulun liikuntasali oli ahdettu täyteen ihania tappelukavereita ja muita nuoren miehen psyykeä kutittavia houkutuksia. Tuomarina oli brittiläinen Vic Cole ja tämä harmaahapsi-papparainen kertoi koirastani seuraavaa:

Good overall balance. Good masculine head with kind expression.Clean in neck and shoulder.Good bone and substance. Good depth of body and spring of rib. Nicely coupled.Strong hindquarter. Good active mover.

No, oltiin sitten kaiken tämän ylistyksen jälkeen luokkamme toisiksi komeimpia. Häh! Ja tämä kaikkihan sai aikaan sen, että hetken kuvittelin valheellisesti meidän tulevan myös jatkossa viihtymään näyttelykehissä.

Sanottakoon vielä loppuun, että vaikka kuvittelette meidän jättäneen treenauksen jotenkin olemattomalle tasolle, se ei pidä paikkaansa. Uusimmat treenimme liittyvät naksuttimen käyttöön. Toki huijaisin enemmän itseäni kuin teitä, jos väittäisin ettei umpihankien ja nietosten peittämä ympäristö hieman rokottaisi treenausintoamme.